lauantai 21. elokuuta 2010

Lomalukemisia




Sain synttärilahjaksi valkoisen orkidean.
Vuosi sitten rantalomalla luin Marie Curien elämänkerran, jonka on kirjoittanut hänen tyttärensä, josta tuli tiedenainen myös.
Kirjan painos on vuodelta 1938 ja se on varmaankin vanhin kirja, jonka olen lukenut. Kirjan kieli on eläväistä eikä ollenkaan vanhan oloista. Kirja painottuu Marie Curien lapsuuteen , nuoruuteen ja uran alkuun. On siinä ollut melkoinen nainen!
Tämän vuoden rantaloman lukemisto oli toista laitaa, satiiria nykynaisen elämästä. Suosittelen Paavilaisen kirjoja tilanteeseen, jossa haluaa jotain helppolukuista, mutta ei täyshömppää .

Posted by Picasa

5 kommenttia:

Seija kirjoitti...

Sattuipas hauskasti. Poimin juuri eilen Marie Curien elämänkerran kirpputorilta luettavakseni. En muista tarkalleen painosta enkä painovuotta, mutta noita aikoja sekin oli. Vanhat kirjat yllättävät minut aika usein. Pidän niistä kovasti.

Virpimaarit kirjoitti...

Olen lukenut Paavilaisen kirjan Sinulle luotu; oli mainio. Suosittelen, jos et vielä lukenut!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea Sinulle, vaikka näin jälkikäteen. Olen kova lukemaan,täytyypä laittaa kirjojen nimet muistiin. Mukavaa tulevaa viikkoa. T Riitta

Outi Loimaranta kirjoitti...

"Äitini, Marie Curie" oli inspiroiva ja käänteentekevä kirja, kun sen joskus lapsena luin. Aikuisena luin sitten Susan Quinnin kirjan "Marie Curie - elämä", erittäin kiehtova.

mallamarja kirjoitti...

Heips!
Kiitos vinkistä! Huomenna käyn kirjastossa ja etsin tuon Marie Curien elämänkerran itselleni. Olen tykästynyt Armas Järnefeltin Vanhempieni romaaniin, joka on myös kirjoitettu n 1930-luvulla, ei yhtään vanhanaikainen. Uskon, että ihastut siihen, jos et jo ole lukenut...
Kivaa loppukesää ja syksyn odotusta t. mallamarja